Eiköhän tämäkin perkele tullut kirjoitettua aivan viime hetkillä. En keksi nyt mitään ihmeellisempää sanottavaa aiheeseen. Totesin että muilla oli jo kovastikin paljon kirjoituksia ja ajatuksia ja kertomuksia omasta elämästään ja tärkeistä aiheista ja vaiheista ja asioista mitkä ovat vaikuttaneet omaan kirjoittamiseensa. Pirun vaikeata tällaiseen nyt on reagoida.
Kaikkihan nyt vaikuttaa kaikkeen. Kaikkialta noita vaikutteita on saatu ja kaikki ovat vaikuttaneet kaikkeen. Mitäpä noita nyt on? Geenit, Black Metal, Väinö Linna ja Baudelaire ja Paasilinna ja Dostojevski.
Aina on tarve ollut lukea nuita hienoja ja arvostettuja romaaneja, joten eihän se voi olla vaikuttamatta. Vaikka ei mitään moisista ymmärtäisi, niin pakko on aina apinoida parhaansa
mukaan jotain Bulgakovia tai sitten jotain muuta. Onhan se kauhean fiksun näköistä kun pystyy jonkinmoisen hienon lauseen joltakin varastamaan jostain...
Mutta tämmöst tää ny on, sanotaan Porissa. Kaikkea hienoa olen siis yrittänyt lukea ja jotenkin samaan tyyliin kirjoittaa. Ehkäpä se nyt ei niin tärkeää ole, ettäpä onko tullut moisessa onnistuttua vaiko ei. Ei turpiin ole vielä saatu näillä nurkilla. Toistaiseksi.
Pöhnässä perkule kirjoitin tämänkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pakko sanoa tämä, mutta täähän on melkein ku Hynystä. Porilaisittain :) Kiva rento tyyli.
VastaaPoistaMikä sinua motivoi kirjoittamaan, miksi tulit kurssille? Jäi epäselväksi kirjoituksestasi.
VastaaPoistaKirjoitus oli aivan Muikun tyyliä, ainakin sen käsityksen mitä on koulussa esitelmiä kuunnellessa saanut. Sellainen rento, vasemmalla kädellä vetäisty lopputulos.
VastaaPoistaPakko yhtyy Siniin, ei vois enempää olla sun tyylinen, just sellasta ku sulta odottiki.
VastaaPoistaHauskan rento tyyli tekstissäsi!
VastaaPoistaMukava lukea.
Toi loppulausahdus on niin hyvä! Nauroin ihan sikana. Hauska teksti.
VastaaPoista